Mukavasti meillä täällä kulkee.

No niin, nyt on pikku-Ebellä asiaa.
Mamma ja pappa vaan lomailee siellä etelän lämmössä, kun me värjötellään täällä Siperian kylmyydessä.
Aamulla heti kun oltiin saatu murua rinnan alle, lähdettiin kolaamaan tota meidän pihaa Veeran kanssa - lunta riitti ihan mukavasti. Soolo toimi meidän työnjohtajana ja mä keksin hauskan leikin, istuin lumikolan kyydissä. Hyppäsin taksiin, eli kolaan aina kun se oli tyhjä. Törrötin kyydissä aina siihen pisteeseen asti kun tuli kippaustauko. Mulle ei tullu yhtään kylmä siellä lumen keskellä, koska nyt Veera löysi meille ne kunnon talvitakit. Soolo vaikutti kyllä hiukan viluiselta, mutta tajus sekin sitten lähteä vähän juoksentelemaan jossain vaiheessa.

Saatiin piha kolattua, niin mentiin riehumaan tonne lumihankeen, missä mä sitten päätin kaataa Veeran, koska se anto mulle lumipesuja. Se lensi oikein kunnolla mukkelismakkelis, taisin hypätä just sopivaan kohtaan polvitaivetta, että siltä lähti jalka alta. Hauskaa oli ja oltiin siskon kanssa ihan poikki pienen ulkoilutuokion jälkeen.

Pienen kuivattelun jälkeen mentiin makoilemaan Veeran konttien päälle sohvalle ja katottiin Salkkareita, nyt kun sieltä ei tota jääkiekkoa tullut – me kun ollaan pidetty kolmestaan kisakatsomoita. Jos nyt kenellekään ei kerrota, niin Soolo nukahti kesken Suomi – Valko-Venäjä pelin, eilen aamulla kuitenkin jaksettiin kaikki katsoa Suomi-Saksa peli ihan pirteinä.

Tänään käytiin myös moikkaamassa mummua ja pappaa. Hengailtiin siellä pari tuntia ja nyt tultiin kotiin. Toivottavasti toi pakkanen hiukan laskisi, et päästäis illemmalla vielä lenkille. :) Mutta ei tällä erää muuta, mukavasti meillä täällä kulkee.

Terkuin, Ebe

Hyytävä pakkaslenkki

Tänään on vähän erilainen päivä. Muuten ollaan hengattu ja pidetty hauskaa Veeran kanssa joka päivä, mutta tänään se lähti jonnekin Poriin. Se toi aamulla meidät tänne Pogon ja Gillen luokse. Mä en oikeen tykkää välttämättä tästä paikasta, hiukan hermostuttaa. En kyllä tiedä miksi. Mut hauskinta täällä on, kun saa juosta rappusia edestakaisin! Sitä mä teenkin sitten kokoajan. Ja hiukan haukun myös kaikkia epämääräisiä ääniä, vaikka niitä kuuluisikin vaan mun oman pääni sisältä. Ebban mielestä rappuset on ihan huisin pelottavat, se pääsee ne kyllä ylös, muttei sitten enää alas... vähän nössö :)

Oltiin Ebban kanssa aluksi ihan että häh, miksi me tänne tultiin... mutta lenkille tietty!! Vähän siistii. Päästiin juoksemaan vapaana tonne pellolle ja metsään. Hiukan kyllä ärsytti noi pojat, kun ne riehuu niin paljon.

Tässä olis pari huonolaatuista kuvaa meidän menosta:

Veera oli vähän hassu. Sanna käski tuoda meille jotkut takit kun täällä on 20 astetta pakkasta, ettei meille tuu sit ulkona vilu. Niin Veera toi sitten meidän back on trackit. Mut eihän se mitään haittaa, kunhan oli jotain tuulensuojaa :)

Tässä mä nyt oon!!

Joku jäniskin siellä loikki... eiku, Ebbahan se onkin.

"Ota kiinni mandariini..."

Kattokaa nyt tätä mun pikkusiskoo!! :D

Oli hauska lenkki, katotaan mitä muuta tänään mahtaa vielä tapahtua. Pogo ja Gille tulee ainakin käymään vuorostaan meillä. Niin joo, ja terveisiä sille meidän mammalle sinne thaimaaseen, täällä on vaan 60 astetta vähemmän lämpöö kun teillä. Luet kuitenkin mun kirjoituksia sieltä asti :)

T: Soolo the hermoheikko

3. paras medi agilitykoira

Moi, Soolo täällä.
Pitää itse alkaa kirjoittamaan tätäkin blogia, kun se mutsi vaan lomailee... vähän reilua.

Sain kuulemma eilen RKS:n vuosikokouksessa palkinnon! Lahjakortin Mustiin ja Mirriin... mitähän sitä sitten menis shoppailemaan!!?
Olen kolmanneksi paras medi agilitykoira meidän seurassa. Piti jakaa kolmas sija yhden Solen kanssa, mutta ei se haittaa - sillä on kuitenkin melkeen sama nimi kun mulla, ihan hyvä tyyppi siis. Ei jääty kun kuuden pisteen päähän voittajasta... kyllä mä sitten ensi vuonna vielä näytän!!

Ja pääsi toi pikkusiskokin sijoille. Se on vielä niin pieni, ettei varmaan sen takia saanut mitään palkintoo. Mä voin sitten lahjoittaa omasta lahjakortistani 10 % Ebballe :) Mut Ebe oli siis sijalla 7.

Ei muuta nyt tällä kertaa.

T: Soolo

Loma...

Laukut on pakattu ja loma voi alkaa!!! Aamulla lähdemme kohti Vantaata ja sieltä matka jatkuu Thaimaan Khao lakkiin =) Meillä Nanne lähtee elämänsä ekalle etelän keikalle mukaan ja lievästi sanottuna on käynyt kuumana ;) Nannelle odottavan aika on ollut Kovin pitkä!!! Toivottavasti neidin odotus palkitaan loisto lomalla. Loman mahdollistaa meille tälläkertaa kummityttöni Veera joka hoitaa karvakorvat. Topi ja Sanna on tällä kertaa vapautettu tehtävästä =) Koirien hoito ja käyttö ohjeet on käyty läpi. Toivottavasti koirulit eivät herätä aamulla liian aikaisin, käyttäytyisivät kunnolla lenkeillä ja niin edelleen... Olen Veeraa kehoittanut et päivittelis blogia kuulumisilla, niitä kun olis kivaa itsekkin kotiuduttua lukaista!!!

PS. hyvää ystävän päivää ystävät!!!!!

Niin rentoina...

Vesikoirathan ovat niiiin rauhallisia koiria ;D todistus aineistoa alla!!!

Ebba ja Soolo lenkin jälkeen. Tytöillä silmät hukassa.

Hoitolapset Pogo ja Gille rentoutuvat.

Ufo, Pogo.

Ufon sisko

Ebban vakio paikka, pallo piiloon ettei muut vie.

Kilu mumman sylissä =)

Voi kun väsyttää. Pogo sentää jaksoi tehdä muutaman jumppa liikkeen kun kerran pyydettiin.

Lenkkiä ja jotain muuta

Viikot vierivä vauhdilla eteenpäin ja tuntuu ettei meillä tapahdu mitään mistä viitsis kirjoitella. Pakkanen on onneks laskenut siedettäviin lukemiin, et lenkkille lähtö on ollut mukavampaa. Eilen oltiin maneesilla vähän treenaamassa. Tanja oli suunitellut kivan radan mistä löytyi sopivasti haastetta. Mukavaa oli ja koiriin oli oikeen tyytyväinen.

Tänään aamulla sain kaks hoito lasta Pogon ja Gillen. Topilla ja Sannalla on synttäri kemut hesassa eikä poikia oltu kutsuttu ;) OUTOA! Terhi oli aamulla lenkki seuraa vailla, me mielellämme porukalla paikkattiin sen. Meidän farmari oli nuoren parin käytössä niin sulloin neljä vesiäistä volkarin takapenkille. Matkanvarrelta nappasin mukaani Terhin ja lisää kolme koiraa. Hyvin autoon mahtui seitsemän koiraa ja kaks ihmistä, taidettiin taaskin näyttää vähän koomisilta ;) On se kivaa kun meillä täällä etelässäkin on joskuskin lunta oikeen kunnolla. Aurinko kun olis viel paistanut niin olis ollut lähes täydellistä. Koirat saivat juosta intona kun kuljettiin metsää ristiin rastiin. Pikku Flippi kulki reipaasti muun porukan mukana. Vähän poikaa välillä jänskätti kun isommat jyräsivät menemään ja pieni meinas jäädä jalkoihin.

Ruuhkaa...voisiks antaa tietä et päästäis rallittelee...

Ryhmä rämä. Pikku Flippi alareunassa miettii et uskallanks mennä kun noi pöllöt voi jyrätä!

Veljekset kuin ilvekset ;)

Metsä vallattu vesiäisillä, hyvin Ruska papparainen kuitenkin joukkoon sopii =)

Voi jestas sitä lumi määrää mikä taas oli tarttunut turkiin. Kotiin päästyä koko konkkaronkka lämpimään suihkuun lumen sulatukseen. Onneks ei noita koiria oo kun satunnaisesti no neljä, kyl kahden kans noi huolto hommat riittää! Kiitos Terhille mukavasta lenkki seurasta ja noista kuvista myös kiitokset!

Viikko viel töiden parissa täytyis pakertaa ja sit alkaa odotettu loma!!!