SM kisat ja juhannus kuulumiset

Sunnuntai ilta klo 18.30 terassilla nautiskelemas ja blogia kirjoitelemas. Viikko vierähtänyt SM kisoista enkä oon saanut aikaiseks kirjoitella siitäkään mitään, väsyttää... missä se mun loma oikeen viipyy? On ollut turhan tiivis kevät ja alku kesä, toukokuulla tais olla yks viikonloppu ettei ollut mitään koiramaista toimintaa, huhtikuusta saakka on vaan menty. Nyt täytyy koittaa vähän rauhoittaa jos vaik ehtis tehdä kotonakin jotain muutakin kuin töitä! Eli Vantaalla vietettiin viimeviikonloppu SM kisojen pyörteissä. Itselle kisat oli vähän niikuin opinto matka, tuloksellisesti ei sen kummenpia suorituksia multa. Koko kevään oon ihmetellyt et missä mun luotto itseeni ohjaajana on, takerrun kisoissa liikaa niihin mulle vaikeisiin kohtiin ja ihan turhaa on odottaa et onnistumisia niin tulis. Mun pikku pää tarttis varmaan vähä ammatti apua ;) No niin myös Vantaalla luotto puuttui ja nimenomaan Soolon kanssa. Putket on ne mun kompastus kivet. Kolme rataa tuli hyllytettyä just niihin putkiin. Paljon hyvääkin jäi ajatuksiin niistä kisoista. Edelleenkin tulee ihan liian vähän harjoiteltua niitä vaikeempia asioita et se varmuus kasvais, mut mistä se aika. Sunnuntaina aamulla Soolo vähän ripuloi ja oli radallekin mennessä vähän fleku, koitin herätellä ja saada parempaa kontaktia. Lähdössä Soolo katseli vaan kehän ulko puolelle, ajattelin et tuleeks tästä yhtään mitään. Eka rima tippui mitä minä en kuitenkaan huomannut, hyvä niin se ei ainakaan vaikuttanut mun ohjaukseen. Radalla Soollo liikkui ihan omaan tapaansa eikä väsymyksestä ollut enään tietoa. Rata oli tosi helppo! ainut kohta mitä mietin oli pujottelun jälkeen renkaan kautta putken vääräänpäähän vienti. Sen sain onnistumaan hyvin mut seuraava putki sit jo imikin Soolon väärään päähän. Se ei edes ollut vaikea kohta mut... Hyl kuitenkin oli parempi vaihtoehto kun se vitonen sillä kun ei olis ollut mitään mahdollisuutta päästä finaaliin kisaamaan, nollia kun tuli niin paljon. Kivaa oli katsella muiden taiturointia finaali radalla hyvässä seurassa!!!

Juhannuaaton tuli vietettyä tänäkin vuonna Tuorlassa kisailun merkeissä. Kolmosten kisat kun alkoi niin alkoi myös sade. Nurmi kentällä kun kisattiin niin liukasta taas oli nappula kengistä huolimatta. Ebban kanssa liukastuin ja liike ei oikeen pysynyt tasaisena, meinas tulla kiire viedä koira takaakerto hypylle, siinä naisellinen kiljaisu ;) ja ehdin sittenkin. Siltä radalta Ebballe vitonen riman pudotuksesta. Agi rata nollalla maaliin sillä 6/35

Soolo kanssa hyppäriltä hyl. Ajatuksissa et pidä liike päällä liukkaudesta huolimatta, koiran olis tietty kannattanut myös pitää mukana. Soolo tulee mun vasemmalta puolelta ei oikealta mistä piti ja hoitelee edessä olevan hypyn, hyvä Taru! Agi rata sujuikin jo paljon paremmin, erityisen tyytyväinen olen puomin kontaktiin! Kuin myös nollalla maaliin 3/35 rata oli taas yllättävän helppo kolmosten radaks.

Mynämäellä

Käytiin Sannan ja koirien kanssa Mynämäellä kurkkaamassa heidän epiksien tunnelmaa. Suurin syy et päätettiin lähteä oli et nähdään noita sukulaiskoiria =) Ebban siskon Ellenin tavattiin, oli sisarukset kuin Mirja ja Marja, kovasti muistatavat toisiaan. Ebba hieman pienempi ja rungoltaan lyhyeempi, pää ja ilme aivan samanlaiset. Ellenin perheessä odotellaan vauvan/vauvojen syntyvän kesän aikana, silloin varmasti tunkaisen itseni paikalle pentusta ihastelemaan. Olis niin kivaa saada sisarukset kaikki koolle, viimeek olen nähnyt kaikki yhdessä pentulaatikossa.

Mirja ja Marja eli ebba ja Ellen

kuvan laatu valitettavasti on aika heikko. Kameran akku oli tietenkin tyhjä ja nämä kuvat otettiin videokameralla. Mut parempia noi kun ei mitään.

Gillekin tapasi sukuaan, äitinsä Jaden sekä sisaruksensa Leevin ja Geman. Leevi nii ihastui veljeensä Gillen ettei kuvan ottaminen oikeen meinannut luonnistaa. No Pogo tosi miehenä tietenkin rakastui Leeviin ja meinas et ton mä otan, voi Pogo ei poikia ;)

Leevi, Gema, Jade ja Kilu

Huippu treenit

Jes! En kyllä muista koska viimeeks on ollut näin mahtava fiilis harkkojen jälkeen. Oreniuksen Juha oli taas kouluttamas meidän seuran koutseja. Jokainen sai ottaa vain yhden koiran mukaansa, omista päätin et Soolon kanssa otetaan viimehetken teho treenit ennen SMmiä. Väkeä kuitenkin puutti sen verran et otin Ebba varmuudenvuoksi mukaan, jos vaik kuitenkin Ebekin pääsis kehiin. Pääsihän se =) Rata oli kiva, profililtaa sellainen et piti liikkua rohkeasti. Teknisesti itselle ehkä haastavin kohta oli saksalaisen jälkeinen sokkarin oikea aikanen ajoitus. Soolon kanssa et liikun rohkeesti ja luotan et kyl koira tekee ja tekihän se. Ihanaa huomata miten taitava Soolo on, kyllä se tekee mun pitää vaan luottan. Ebban kanssa sama kohtaa vähän...hinkattiin. Muutaman kerran lelu palkkaus niin johan alkoi sujua. Ebba on siitä niin ihana ettei tee yhtään ylimääräistä kaarosta, siitä Juha myös mainitsi. Ebe on pennusta saakka ollut ketterä ja hyvin taipuva ja ratatyökentelyssä menee siivekkeitä nuolle. Oli hauskaa seurata muiden suorituksia ja voisin todeta etten ole nähnyt kavereiden tekevan noin tosissaan hommia sit aikoihin =) Terhillä oli jopa hiukset hiestä märjät =D ja Sanna juoksi niin hemmetisti et meinas jo jalatkin lähteä alta =D Hei agility on todella huippu urheilua!!! Tätä lisää mahdollisimman pian, me tarvitaan kunnon piiskuri paikalle et hommat tulee tehtyä kunnolla.

Hoito lapset Pogo ja Gille

Kohta pian jo viikko vierähtänyt neljän koirulaisen hoitajana. Sanna ja Topi viettävä lomaa espanjan auringon alla. Pogo ja Gille saapuivat meille keskiviikko illalla viikkoa viettämään. Vähän kieltämättä jännitti et kuinka kamalaa meteliä koirat saavatkaan aikaiseksi kun asiakkaita tule ja menee. Omat koirat tietenkin ovat tottuneet siihen ja ilmaisevat itseään kun auto saapuu pihaan ja asiakas astuu liikehuoneeseen mut rauhoittuvat nopeasti. Ihan turhaan jännitin, sen kummempaa metelöintiä eivä ole pitäneet, huh helpoitusta! Eipä ole pojat ihmeemmin kotiväkeä kaipaileet. Ensimäisinä öinä Gillelle tuli olo noi klo yks yöllä et voitaisko leikkiä, mahdetaankohan hänen kanssaan kotona yöllä viettää leikki hetkiä ;) empä usko, ei myös meillä! Nyt Kilukin jo ymmärtää et koko yö on tarkoitettu nukkumista varten. Keskiviikosta tähän päivään saakka Nanne on toiminut koirien leikki kaverina. Nannelle tuntuu riittävän mainiosti noi koirat kavereina (no voiko se uskollisempia kavereita muualla ollakkaan) ja erilaisia puuhasteluja ovat keskenään keksineet. Nanne sanoo koirille et tulkaa kumppanit ja koirat kulkevat mukana. Pogon kanssa neidillä meinaa palaa päreet kun poika omahyväiseti pitää lelut itsellään eikä välttämättä niitä aina luovuta toisin kuin Gille. On tota koira laumaa hauska seurailla. Ebba ja Gille ovat olleet aina bestikset keskenään, nillä menoa ja meininkiä rittää. Gille painoltaan noin 18kg ja Ebe vajaan yhdeksän kiloa ei haittaa hiukkaakaan kaverusten painileikkejä. Kun leikki yltyy liian rajuksi niin Ebba pienenä ja pippurisena pistää ison äijän ruotuun ja leikit voi jatkua, on se hauska pariskunta :) Kun G ja E peuhaavat keskenään niin mitäköhän sisarukset Soolo ja Pogo touhuavatkaan, no tietenkin kivien tappo leikkiä! On noi oudot sisarukset :) molemmat pyörittävät ja hyppivä kivien päälle. Lumet kun sulivat niin vanhat kivi harrastee palasi molemmille. Persoonaalisia ja ihania pölöpäittä =D



Tässä meidän niin komea Pogo mies



Soolo ja pikku Ebba

Kukkais poika Gille

jaa mikäköhän Pogon suusta mahtaakaan pilkistää, oliskohan kivi...

Gille vahtivuorossa.

Omituisten otusten kerho ;) Nannella hyvin kesäinen hattu pään lämmiikkeenä =D

Muutama päivä viellä et katsotaan saanko sanoa et meillä meni loistavasti viikko, mut tällähetkellä kuitenki oon viellä sitä mieltä. Sujuis se elämä neljän koirankin kanssa, mut kieltämättä helpommin kuitenkin kahden kanssa. Eihän noin monen kanssa aikakaan riittäis täyttämään niiden toiminta tarpeita. Et toistaiseksi meidän koira määrä on täytetty.

Salo 5-6.6

Viikonloppu vierähti Salossa kisailun merkeissä. Se mikä itselle jäi päälimmäisenä mieleen et mun on pakko harjoituksissa ruveta kiinnittämään erityisesti huomiota et pidän ohjauksen jämäkämpänä koko suorituksen ajan. Mulle vaikeissa kohdissa ote löystyy ja lakkaan ohjaamasta, ärsyttävää...Ebba antaa vie se anteeksi mut Soolo ei yhtään vaan hoitelee radan ihan omilla kuvioilla. Se on nähtävillä videoilla. Myös edelleen tyttöjen ohjattavuus on ihan erinlaista, S vaatiin vahvaa ennakointia ajoissa kun taas E reakoi kaikkeen paljon pienemmällä. Lauantai ekalla radalla taas huomasin, Soolon kanssa valssi vähän myöhässä ja koira seläntakana kun taas Ebban kanssa sain koiran tulemaan hyppyjen välistä liialla ennakonnilla=/ Samoi pitkät estevälit ja koiralle sokkokulmassa olevat hypyt koen vaikeiks. Siinä kun pitäis vaan rohkeesti liikkua ja antaa samalla koiralle selkeää näyttöä niin apua! meikäläinen taas jämähtää. Lauantain hyppäri on kaameeta katottavaa kun suunitelmat eivä pitäneet alkuunkaan. Onneks kuitenkin radoilla nään monta ihan hyvääkin kohtaa mis ohjaus onnistuu niin kuin olin suunnitellutkin.

Seuraavat kisat sit kisataan Vantaalla SMssä. Tulevana viikonloppuna Oreniuksen Juha tulee kouluttamaan ja piiskaamaan ;) seuramme koulutus ohjaajia, ihanaa se tulee tarpeeseen!