Istahdus koneen vierelle ja kurkistus viellä tämän vuoden kuulumisiin. Oli pakko kelata vanhoja päivityksiä, tuntui etten muista mitään tästä vuodesta, et onks meil tapahtunutkaan mitään. Olihan meille. Alku vuosihan alkoi itsellä mieli aika maissa, Soolon jalka vaivat painoi mieltä aika rankasti. Soolon kanssa pidin 4-5 kuukauden totaali tauon agista, kun mitään konkreettista syytä ei Soolon vaivoihin löytynyt niin tauko oli ainut vaihtoehto. Ebba pääsi harkkaamaan haasteellisempaan ryhmään Soolon siaisena. Ebba raukka sai alkuvuoden kirjoituksista päätellen sontaa silmilleen, minä kun purkasin pahaa mieltäni Soolon sairastelun vuoksi ja odotin varmaan et Eben olis pitänyt olla kun Soolo=/ se nyt kuitenkin oli silloin viel aika vaavi.
Ebban lonkat kuvattiin tammikuussa, suureksi onneksi niin itselle kun kasvattajalle,lähtivät kennelliittoon A-A ja tulivat myös samana takaisin.
Helmikuussa käytiin itse lämmittelemässä Vietnamin aurigon alla ja koirilla parhaat mahdolliset hoitajat kotona, Sanna ja Topi sekä koirakaverit Pogo ja Gille.
Maaliskuulla taas uskallauduin Soolon kanssa treenaamaan ja kisaamaan. Meillä vihdoinkin tapahtui kolmosiin nousu. Voi sitä onnen tunnetta kun taas pääsin/uskalsin lähteä aksaamaan rakkaan Sooloni kans, se vaan on niin ihanan kaheli!
Maalis Huhtikuulla saatiin Dobermanni Montza viikoksi hoitoon, meidän tyttöjen mielestä huisin ällö jätkä;) Ebban viikko meni poliisin hommissa, pitihän talossa kaapinpaikka näyttää. No Montzaan se ei tainnut paljon vaikuttaa, kiva leikki vaan sen mielestä ja mulla meinas hermot mennä=)
Toukokuussa lähdimme porukalla Ahvenanmalle kisattelemaan. Ilmat oli mitä oli mut seura mitä parasta tälläkin kertaa. Soolo teki ekan kolmosten nolla voiton hyppärillä. Huippua, siitä se lähtee. On noi reissut vaan niin kivoja, syödään ja syödään... no tehdään me jotain muutakin=) On se ihanaa, kun harrastuksen myötä on saanut niiiin ihania ystäviä!!!! Oreniuksen Juha oli myösToukokuussa meidän seuran koutseja koulimassa. Edelleenkään en uskaltanut Sooloa rajumpaan treeniin mukaani ottaa, joten Ebba silläkin kertaa kehissä. Ne muutaman kerran kun olen Juhan treeneihin päässyt niin olen kovin tykännyt, niin silläkin kertaan. Mut tärkein juttu mitä sillä kertaan sain. Kerroin murheeni Soolon mysteerisistä vaivoista. Juha suositteli käyntiä osteopaatti Markus Laioksella hyvinkäällä. Laitoin asian korvan taakse, sinne mennään varmasti kokeilemaan, ei ota jossei annakkaan!
Heinäkuussa koittikin Ebballa virallinen kisaikä, meidän vauvalla=) Heinäkuulla ei kisoja ihmeemmin ole tarjolla, Tampereelta löytyi iltakisat 9.7 ja sinnehän me tietenkin suunnattiin. Kaikki ketkä ovat Ebban tavanneet niin tietävät ettei meidän natiaisen kanssa ole huolta et joutuis makseihin, ennen et jos vaikka mineihin. Medeissä aloitettiin ja hienosti aloitettiinkin. Eka startti ja nolla voitto. Heinäkuussa käyttiin ekan kerran Soolon kanssa Hyvinkäällä Markuksen käsittelyssä. Muutaman kerran ollaan käyty hoitoja hakemassa ja voisin sanoa et olen Juhalle huipusti kiitollinen et suositteli Markusta Soololle. Meidän elämä näyttää paljon valoisammalta harrastamisen suhteen!!!
Elokuulla taas leireilimme Vehmaalla ihanien seurakavereiden keraan. Suomalaisen Jari oli kouluttamassa, illalla saunottiin, uitiin, leikittiin "itsetunnon kohotus leikkiä" ja kaikkea muuta kivaa... Sunnuntaina Liisan, Aadan ja Ebban kanssa poikkesimme kesken leireilyn Ukissa vähän kisaamassa. Ebba näytti taas taitonsa ja yks nousu nolla lisää. Nä leirit ovat aina niin kivoja yhteishengen ylläpitoa. Edelleen suuri kiitos niistä kuuluu ehdottamasti Terhille et on jaksanut järjestää niitä meille kaikille!!!
Syksy koitti ja omat kisat. Ebba teki nousun kakkosiin ekassa ykkösten startissa. Kakkos luokkakin aloitettiin loistavasti nolla tuloksella. Soolo suoritti oman osuuden myös hienosti, ottaen kahdelta radalta nollat, toiselta voitto sellainen! saaden sillä seura mestaruuden ja mitä kummaa Ebbasta tuli seuramestari kakkonen=D Syyskuun lopulla kävin Eben kans Normarkussa nappaamassa myös nousu nollan.
Lokakuussa Ebba käsittämätön nousukiito jatkui. Tampereelle lähdin kovasti vastatahakoisesti, väsymys ja seuran puute meinas katkaista kisoihin lähtemisen. No lähdettiin kuitenkin ja sieltä tuli se viimeinen nousu nolla ja menolippu kolmosiin. On toi Ebba ollu käsittämätön pikku koiruli, ykkösissä ja kakkosissa ei saatu aikaiseksi yhtään hylkyä, kymmenellä startilla noustiin kolmosiin. Joka kisasta tehtiin yks nolla voitto, paitsi Tampereella tultiin kakkoseks. Alku vuoden marmatuksia lukiessa saisin hävetä puheitani :/ nyt saan olla vain kiitollinen et mulla on kaks niin makeeta kisa kaveria! siitä kiitos Liisalle ja Ilkalle!!!!
Liedossa Lokakuussa molemmilla koirilla lisää nolla kirjauksia kilpakirjaan.
Ebban juoksuja odottelin jo alkukesästä saakka, se tais olla jo vähän vitsikin meidän perheessä. Kolme päivää vajaa vuosi siinä kuitenkin meni aikaa, ennenkun ne juoksu vihdoin alkoivat. Piirimestaruuskisat oli tulossa ja mietitytti et otanko Ebbaa olenkaan mukaan kun oli juoksutkin päällä. Mestiksiin lähti niin Soolo kun Ebbakin. Ebellä selvästi juoksut vaikutti, neiti oli niin herkkänä, et kummempaa tulosta ei siltä saralta. Soolon kans piirimestaruus radoilta kaks nolla, toiselta radalta myös serti. Se sitten riitti piirin mestaruuteen, voi miten makeeta!!!
Et aika hyvä vuosi takana, kun oikeen rupes vanhoja muisteleen. Soololla on mahdollisuus osallistua 2010 SM kisoihin ja MM karsintoihin, ava kello tikittää niin hyppäri kun agi sellainen. Ebballa kaks nollaa jo kolmosissa et siitä on hyvää jatkaa. Olen onnellinen kun koirat on kunnossa, Hovi hierooja Tanjalle kuuluu myös suuri kiitos siitä!!! Toivon et agility tuntuu edelleen yhtä kivalta kun nämä kuustoista vuotta tähänsaakka!!! Muuten vuosi vaihtui tässä muisteloja kirjoittaessa et HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2010 kaikille YSTÄVILLE!!!!!
3 kommenttia:
No on sullakin ollut vuodenvaihde, datannut koneella vaan :D
Oli tosi hauska lukea muisteloita, kyllä sulla vaan on aika mahtavat koirat! :) Kuuluvat aikalailla siihen TOP4 parasta koiraa maailmassa, eikös vain!? :D
Sit kun vedätte vielä siellä SM kisoissa voiton, niin jo voi Pogo olla ylpeä Mummasta ja siskosta! :)
Mikäs se kivampaa kun vaihtaa vuosi muitelojen parissa;)Jos ei kuitenkaan sitä SM voittoa saavuteta, heh, heh, niin koitamme muuten tehdä parhaamme et pogo voi olla ylpee meitä=D
Kirjoititpa kivasti :-) Hyvää uutta vuotta!
Lähetä kommentti