Viime viikolla Leinosen Janita oli luennoimassa henkisen puolen valmentautumisesta. Ihan huippu luento olikin. Tyytyväisin mielin voin todeta ettei omassa mielen syövereissä kovin pahoja matoja onneks ole. Päälimmäisenä tuli itselle mieleen oma keskittymiseni ennen kisa suoritusta (Keskity olennaiseen ja suuntaa ajatuksesi ja energiasi nykyhetkeen ja asioihin joihin voin vaikuttaa eli koiraasi ja suoritukseesi este kerrallaan. Keskity maaliverkkoon, ei maalivahtiin) niinpä, ei pitäisi olla liian vaikeaa! ja jatkuu (anna koirallesi mitä se on ansainnut: täydellisen keskittymisesi siihen ja sen auttamiseen radan läpi) Toinen asia mikä on mulle vaikeaa, epäonnistuneen suorituksen jälkeen käydä radan epäkohdat läpi ja nollata pää sen jälkeen niin etten jäisi märehtimään asiaa. ( Vahvuutta on nimenomaan kerätä itseensä epäonnistumisen jälkeen. Painaa mieleen mitä voit ottaa virheistä opiksi, sen jälkeen unohda ne ja keskity niihin 15 muuhun kohtaa, jotka menivät hyvin ja suuntaa katseesi tulevaan ja seuraavaan haasteeseen!) Ei ollut muuten helppoa! Terhin kanssa yhdessä analysoitiin molempien ajatuksia ratasuorituksistamme, juu se käy helposti mutta se että epäonnistumisesta ei puhuta sen jälkeen muuten kuin niistä onnistuneista kohdista ei ihan helppoa. Myös se mun on opittava etten mulle haasteellisessa radan kohdalla ajattele vaara estettä, vaan sitä estettä minkä pitäisi suorittaa!!!!
Sunnuntaina meillä oli Tsaun järjestämät kisat. Ajatuksissa et nyt keskityn. Itse en huomaa että mun kisa keskittyminen häiriintyisi vaikka rupattelenkin tuttujen kanssa. Pääasiassa kuitenkin kisaradan reunalla keskustelut on kisaradasta. Asia erikseen on ne ihmiset millä päälimmäisenä asiana on valittaa, niitä osaan kyllä vältellä. Haluan myös nähdä tuttujen suorituksia, enkä olen senkään huomannut vaikkuttavan omaan keskittymiseen häiritsevästi. ( tarkoittaa tietenkin sitä et tutun ja oman koiran väliin jää tarpeeksi aikaa koota omat ajatukset koiraan ja tulevaan rataan) mut onneksi on myös videokamera ja joku mukava ystävä mikä voi tallentaa suoritukset videolle.
Kotoa lähtiessä voisin sanoa et keskittyminen ei tainnut tällä kertaa mennä ihan nappiin :/ Heti alku matkasta ajatukset, tulikohan kamera mukaan? soitto kotiin näkyykö kameraa missään ei näy eli mun laukussa sen pitää sit olla. Terhiä hakemaan ja matka jatkuu, apua en muistanut ottaa lompakkoa mukaan! ei myöskään Terhi. Uukkari ja rahaa hakemaan Hakaloilta. Pelipaikalla oltiin kuitenkin hyvissä ajoissa. Tämä muistamattomuus jatkui viellä kisapäivän jälkeenkin, Liedosta kun kotiuduimmen Raumalle niin kuinkas ollakkaan kisakirjat jäivät kisapaikalle, että sillälailla. (kisakirjojen unohdukseen on tietenki pätevä syy, jäimme ihailemaan Helin ja Ronjan maksi kolmosten ekaa starttia, eihän sitä nyt jännityksessä enään voinutkaan muistaa ;)
Sunnuntain Soolo ekarata, 15 ratavirhettä, kolme rimaa alas :/ kaks rimaa käänöksissä kun jarrutus tuli liian myöhään, vimppa rima, ehkä en vaan ohjannut loppuun asti.
Soolon toka rata., Nyt olin mielestäni ohjauksessa kunnolla itsekin mukana. Se tuotti tulokseksi nolla voiton :D
Vimppa radalla huolimaton ohjaus keppien avokulmaan siitä kakkos väliin, korjaus edelleen virheellisesti minkä jälkeen annoin Soolon pujoitella takaisin päin, eli hyl!
Ebban eka rata harmillinen hyl, ihan loppu suoralla ohjasin Ebban putkeen leikkasin takaa ja kuinkas ollakkaan Ebba tulikin putken tulopäästä takaisin.
Ebban toka rata nolla, ihan kelpo rata mut kontakteilla menee luvattomasti aikaa. Kun esteet siiretään ulos niin pääsen harkaamaan pelkkiä vauhti kontakteja.
Komas rata 10vp, kielto putkelta ja rima tippu.
B-radalla Raumalaiset loistivat tuloksillaan, kuusi medi kolmosta ja kaikki kymmenen parhaan joukossa, HYVÄ ME!!!
Soolon ja Ebban nolla radat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti