20.3.2010

Wecan kisat

Kisa päivä taas pitkästä aikaa, näkyi kyllä lomailu mun ohjauksessa. Seli seli mut pakko mainita et pienessä lääke tokkurassa myös kun selkä vähän kiukutellut. Treenaaminen ollut ihan minimissä ilmojen ja loman vuoksi. Vaikutti yllättävän paljon omaan pääkoppaan :/ Aamulla tunsin pientä jännitystä, huomasin takertuvani asioihin mitkä ovat meille heikkoja ja niin edelleen... kaikkea sitä mitä ei pitäis tehdä, mihin en mielestäni nykyään sorru. Epävarma olo, ei kivaa! Marjo oli tehnyt omasta tyylistään poikkeavat radat. Este välit olivat pitkiä ja niissä huomaan varsinkin Soolon kanssa et oma ajoitus on ihan pielessä, en oikeen pysy mukana. Soolo omista koirista eka startaaja ja Ebba viimeinen. No joo, Soololla repes täysin kun vihdoinkin pääsi aksaamaan niin kaikki patoutuneet tuntee tais tulla purettua. Siitä vois sanoa et tehtiin rataa koko rahan edestä ja anettiin yleisölle vähän hupia =D Soolo sinkoili radalla kun viimeistä päivää sinne tänne, kuuluttajan kommentti et Soolo vähän sooloilee. Tokalla radallakin Neiti sinkos kentän toiselta laidalta putkesta toiseen laitaan putkeen, niin et joku kommentoi et ruskea viiva vaan suhasti läpi kentän ja minä keskellä kentää et mihin se meni, et semmoista. Kivaa kuitenkin oli! Eli kolme hyllyä Soololla kotiin tuomisina.

Ebban eka rata tuntui omasta mielestä parhaalta, hylystä ja puomin kontakti virheestä huolimatta. Ebba liikui sillä radalla innokkaammin kun viimeisellä radalla, tuntui selkeesti tahmeemmalta. Ehkä natiainen ei viellä jaksa vetää kolmea rataa täysillä alusta loppuun ja hypytkin oli kaikilla radoilla nelivitosissa. Vähän jäi taas kaivelemmaan kontaktien suoritus, tarvitaan Eben kans molemmat kontakti sulkeiset. Kun huomaan ettei sitä kontaktia tullut suoritettua nytkään niin oma ohjaus hajoo. Tuomari antoi määräyksen ettei mitään kouluttamisia sallita radalla, en pystynyt kun sieppas niin et kaiken uhalla palautin kontaktille. Ebballa kaks ekaa rataa onnistuin hyllyttämään. Vimppa radalla yks kohta vähän töksähti, pujottelusta oma valssi lähti myössä liikkeelle se aiheutti pituuden jälkeisellä hypyllä et olin attamattomasti liian takana. Sen paikka tuli kuitenkin pelastettua ja nollalla maaliin. Komiasti kolmansia ja edes jotain kotiin tuomisia.

En viitsinyt enään hauskuuttaa ihmisiä meidän sähellys radoilla, mut Ebban nolla radan kuitenkin laitoin nähtäväksi.



Ebban palkinnoissa oli kamalaa meteliä pitävä lelukana, Soolon mielestä ihan paras:) Kotiin kun päästiin niin alkoi tappo puuhat, Ebba kyl jossain vaiheessa oli sitä mieltä et se on mun...murrrr. Pakko oli videoida tyttöjen puuhastelu kanan parissa. Huom. kuka on meidän huusollin pikku pomo ;D



Toi kana ei enään ääntele se on hengetön. Onneks, kotirauha säilyy ;D

16.3.2010

Tukka lähti

Kotona taas kaks sportti mallista vesiäistä. Mulla vahva usko et ilmat lämpeis ja kevät ilmat koittai, ettei tytöille tuu kylmä. No viellä ei siltä tunnu et talvi taittuis mut takkia päälle niin tarjetaan. Eilen kun Ebbaa parturoitiin niin Soolo vierellä odottelemassa. Homma kun oli hoidettu niin sit repes, ihan kahelia juoksemista ja riehumista keskenään :) Tytöt ilmeisesti itse olivat tyytyväisiä uuteen olemukseensa. Ebban kanssa oli suunitelmissa kasvattaa mahdollisimman pitkä turkki ja käyttää natiaista vähän näytillä, ne suunnitelmat tuli nyt heitettyä romukoppaan mut eiköhän me viel ehditä.


On ne kun kaks marjaa, näkee et samasta tuutusta ovat tulleet vai isukit erit ovatkin.


Ei viellä niin keväisissä tunnelmissa, mut eiköhän noi lumet tosta viel sulaa.

3.3.2010

Khao Lak

Reissulta kotiuduttu. Oli huipusti kiva reissu, nautittiin täysillä. Krabin kentälle kun laskeuduttiin niin mittarissa 38c vähän pläjähti kuumuus vasten, täällä kun lämpötilat olleet aivan toisen suuntaiset:) Päivällä lämpö 36-41c varjossa koko reissun aikana, oli se ihanaa. Nanne oli elämänsä ekalla etelän reisullaan mukana, oli neiti kun vanha tekijä Vantaan kentällä jo kysyi et joko voidaan laittaa uikkari päälle=D Ehkä siinä vaihees oli viel tullut vilu. Oli niin loistava matka seuralainen et kymmenen pistettä ja papukaijan merkki...Hyvin sopi meidän vakkari matka tiimin sekaan :)

Yli neljästäsadasta kuvasta muutaman poimin nähtäväksi.



Käytiin vähän norsuilla ratsastamassa viidakossa.



No Nanne ratsasti välillä vähä muidenkin selässä :)





Norsulle herkkuja.



Tälläisissä maisemissa kanotti retkellä.





Mukava pieni kuristaja käärme nokosilla puussa.





Apinoitakin vähän ruokittiin.





White sand beats.





Nanne keksi aina tekemistä, tälläkertaa leikkikaluina Cocos pähkinät.



Niin kaunis ja julma meri...Tämä poliisi paatti usein uutisissakin nähty on jätetty muisto merkiksi. Aalto oli heittänut veneen kahdenkilometrin päähän merestä mantereelle. Saulia ja nannea kun veneen vierellä katsoo niin veneessä on kokoa.



Banaani puu.



Neiti lempi puuhassaan.





Meidän koko team.



Ei kuun uusia matkoja odottelemaan. Veeralle miljoonasti kiitos koirien piikomisesta.... aikaisemmista Soolon ja Ebban päivityksistä vois päätellä et koirilla oli loistava hoito täti =D

ps. Nannen kommenti kun neiti unisena saapui Vantaan kentälle ja näki lunta, jes lunta! OMA MAA... no niinhän se on!!!

2.3.2010

Reissaajat.

Heipparallaa !

Kirjoitetaanpas vielä sitten yhdet kuulumiset, vaikka noi lomalaiset tänään jo kotiin palaakin - aika on hurahtanut tosi nopeesti!

Torstaina Veeralla oli pitkä päivä, joten oltiin Topilla ja Sannalla vähän hoidossa. Katteltiin hetken aikaa auton ikkunasta kun Topi oli hyppimässä lumilautansa kanssa ja sit käytiin metsälenkillä, kun Sanna tuli kotiin ja oli vielä valoisaa.
Mulle noi pellon lumet osoittautuivat aika haasteellisiksi, upposin nimittäin joka koloon mihin mahdollista - nokka tietysti edellä. Miks oon tällänen rääpäle!?
No, muilla oli hauskaa, ehkä mullakin hiukan. Sit kun oltiin lenkki kierretty, päästiin sulattelemaan itseämme Sannan ja Topin luo - niiden asunto oli aika Atlantti siinä vaiheessa kun neljä koiraa oli sinne sulanu.

Veera tuli noukkimaan meidän kyytiinsä iltavuoronsa jälkeen, lähdettin ajamaan kohti Niinisaloa. Vietettiin siis viikonloppu siellä metsän keskellä. Käytiin pari kertaa kiertämässä semmonen Koonin lenkki, pelkkää metsää oikeestaan. Saatiin uusi tuttavuuskin, nimittäin yks Aatu - se vähän pelkäs Sooloa, vaikka ei Soolo oo mun mielestä yhtään pelottava? Sitä hankea siellä metsässä riitti, joten suoritin taas tätä lumisukellusta useempaankin otteeseen. Oltiin aika väsyneitä sen ekan lenkin jälkeen ja uni maitto yöllä aika hyvin.


Tässä siis Soolo, minä, Iines, Sunny ja Aatu lenkillä.


Siellä Niinisalossa on myös yks kissa, Anttu - no, mä kun olen niin hirmu pelottava, niin ei se kissa siellä mihinkään uskaltanut liikkua. Se kuulemma kiusas Teijaa öisin, koska se lähti liikkeelle kun me nukuttiin. Soolo kyllä oli sitä mieltä että mä pelkäsin sitä kissaa enemmän kun kissa mua, mutta mä en ainakaan myönnä mitään - kunhan vähän yritin isotella?

Aluks meidän piti kotiutua jo sunnuntaina, mutta jäätiinkin sitten vielä yhdeksi yöksi ja ajeltiin Raumalle takaisin maanantaina puoliltapäivin. Illalla Veera sitte huomas että Soolo oli vähän nauttinu Iineksen aterioita. Se oli ottanu ruokapussin pöydältä alas - ei onneks paljoo ollu syöny, linjat siis pysyy kunnossa. ;)

Tänään nyt sit vaan odotellaan matkalaisia kotiin. Kai niiden lento ihan ajoissa on, koska ei ainakaan mitään muuta oo toistaiseks kuulunu? Niiden pitäis kotiutua joskus yhdeksän-kympin maissa, mahdetaankohan me edes enää tunnistaa niitä? Nanne on ainaki luvannu et häntä ei tulla tunnistamaan - katsotaan päästetäänks me niitä ollenkaan sisälle! Onneks niiden ei tartte palata silti pakkasen puolella, kun täälläkin ollaan noihin plussiin ainakin toistaseks noustu. :)

Ei muuta.

- Ebeliini