Terhin kanssa käytiin Lempäälässä kisaamassa, sieltä kotiin tuomisena viis hylkyä ja yks nolla tulos sillä kolmas. Ebba tälläkertaa meidän hylky kone ;) Vähän mietityttää TAAS noi kontakti, ärrrrr. Ei niin et virheitä tulis mut juostaan vaan läpi! se et pysäyttäisin pelin siihen on mulle vaikeaa :( ja oppiiks se koira siitä sit jotain???? Eka rata meni Ebban kans ihan sössiks!! Oma ajoitus vähän myöhässä flippissä ja Ebba luki ilmeisesti se sokkariks, natiainen ohjautui mun oikealle puolelle ohittaen vasemmalla olevan putken sekä aan. Täytyy edelleen harjoitella! Soololle tällältä radalta nolla muttei ollenkaa hyvä sellainen. Maalliin tullessa en ollut edes varma tuloksesta. Kun tulee se nappi rata niin se tuntuu! nyt ei tosiaankaan tuntunut siltä. Se kuitenkin riitti kolmannelle sialle.
Tuli kuvattua kaikki radat, kuvaajan kommenttien takia rata ei ole julkaisu kelpoista materiaalia =) eli tällä kertaa julkaisen vain Soolon nollaradan =)
Asenne vika meinas iskeä kakkos radalla, en tykännyt radasta yhtään! Johtuu mun epävarmuudesta sen tyyppisiin ratoihin, plosotetaan menemään kovaa ja hypyt tulee sokko kulmasta koiraan nähden. Vaatii ohjaajalta hyvää liikumista, mitä mulla ei ole. Ebban hyllytin jo alku taipaleella, takaakierossa Ebba hyppäs hypyn edestä. Soolon kanssa sekin rata sujuin paremmin kunnes päästiin kohtaan minkä tiesin mulle vaikeaksi ja se oli siinä! Kävin tänään koittamassa sen kyseisen kohdan, onnistuihan se. Mun olis täytynyt ottaa selkeemmin puolvalsilla vastaan eikä koittaa vain vetoa. Harkoissakin kun vain vedin niin sama virhe toistui.
Kolmas rata oli Ebban radoista ehdottomasti paras hylystä huolimatta. Oma typerä hätäily! pientä maltia odottaa koiraa putkelta pois ja viesti seuraavalle esteelle. Minä rynnin eteenpäin ja saan Ebba aan ohi aan alla olevalle putkelle mikä ei ollut edes härppinä! no joo... tyhmä minä. Soolon kanssa kakkos hypyn pakkovalssissa hypyn ohi. En ryhtynyt korjailemaan vaan jatkettiin puomille sillämielellä et nyt ne kontakti kunnolla. Soolo oikeen sikaillen täysillä läpi ja otti sivussa olevan muurin viel ohimenne, minä päätin lopettaa pelin siihen. Joskus miettii et aika kaheli täytyy olla, ainakin kun tällähetkellä tuntuu et onnistumiset ovat niin satunnaisia et miks tätä viitsii tehdä??? Rahaa vaan palaa! Itse tunto on usein koetuksella, olisko jotain masokistisia piirteiä itseä kohtaan ;) Mut toisaalta ne onnistumiset kantaa taas kauan!
Viikotakaisin vietimme seuran porukoiden kanssa jo joka vuotiseksi muodostuneen agi painotteisen leirin tälläkertaa Yläneellä. Majoituimme kuralan kartanotilalle. Paikka oli tosi kiva, omia esteitäkään ei täytynyt laahata mukana kun paikalla oli esteet. Tänä vuonna treenit meille veti Elina Jänesniemi. Oikeen hyvä treenit vetikin. Päälimmäisenä itselle tuli esille, paha taantumaa.... Jaakko mulle aina et lopeta rynnimästä ja hosumasta kun ei ole mikään kiire...jossain vaiheessa sain jopa positiivista palautetta et ohjaukseni on selkeytynyt. No siitä hosumisesta se Elinakin mulle heti mainitsi. Heti kun rauhoitan itseni niin ohjaus sujuu paljon paremmin ja koirat tietää mitä niiden pitäis tehdä. Malttia, malttia ohjaukseen!
Pikku-Ebba
Soolo odottaa malttamattomana omaa vuoroaanSoolo pääs aksaamaan myös Sannan kaverina sunnuntaina. Gillelle tuli jalkaan joku vaiva, ilmeisesti amppari pisti ja poika oli pois pelistä. Olis ollut tylsää ellei Sanna olis päässyt ollenkaan sunnuntain radalle niin Soolo pelasti tilaanteen. Ei se tietenkaan ole sama asia kun oma koira mut toivottavasti Soolo meni paremman puutteessa ;) hienosti yhteistyö sivusta katsottuna ainakin pelitti.
Koko leiriporukka!Sit syötiin, syötiin ja taas syötiin :) ruoka taukoja ja kahvi taukoja piisas, maukasta ruokaa oli ja mikä hienointa joku muu teki sen mun puolesta, yleellistä!!! Savusaunakin tuli koettua. Hauskoja leikkejä tietenkään unohtamatta. Perintteks on muodostunut myös leirin päätteeksi koirien ja ohjaajien sekoittaminen. Kisattiin leirimestaruudesta :) tai no jostain sellaista. Itse sain ohjattavaksi käppänä Mahiksen, Terhille meni Soolo ja Nooralle Ebba. Ekan kierroksen jälkeen omat koirat sekä minä ja Mahis edelleenkin jatkossa. Finaali radalla oli jäljellä neljä koiraa ja ohjaajaa, minä ja Mahis, Topi ja Huuki, Sanna ja Ziki, hyvä meidä perhe ;) sekä Mikko ja Pogo, Mikko ja Pogo veivät voiton me Mahiksen kanssa komeasti toisena.
Mahiksen kanssa aksaa.
Soolo ja Terhi
Ebba ja Noora
